Lohta Pintaperholla
Tein artikkelin lohen pintaperhokalastuksesta Pohjolan Perhokalastajan numeroon 3/09. Artikkelissa haastattelin kolmea pitkänlinjan perhokalastajaa Matti Huitilaa, Janne Nyblomia ja Heikki Anttosta. Kaikki kolme ovat saaneet huiman määrän lohia nimenomaan pintaperhoilla. Tässä on nyt luettavissa artikkelin haastattelu osio. Artikkeli on luettavissa kokonaisuudessaan kyseisestä PPK:n numerosta tai Pohjolan Perhokalastajan nettisivujen tilaajasivuilta (www.perhokalastaja.com).
Matti Huitila Kummalla kalastat enemmän lohta, uppo- vai pintaperhoilla?
Puolet ja puolet. Yhtä paljon kummallakin. Tietysti riippuu ihan siitä vesistöstä, että kummalla kannattaa kalastaa ja ajankohdasta myös. Mutta voi sanoa, että puolet ja puolet.
Minkälaisissa olosuhteissa pintaperhot ovat mielestäsi tehokkaampia, kuin uppoperhot?
Toi on vähän vaikea kysymys siinä mielessä, että joen luonne kertoo siitä milloin pintaperho on parempi ja myös se kuinka kaukana ollaan mereltä. Jokea pitäisi päästä nousemaan muutama koski reilusti ylöspäin, sitten tulee paikkoja missä pintaperho alkaa pelittää. Mitä isompi joki, sitä pidemmälle lohen pitäisi päästää nousemaan, että pintaperho alkaa toimii. Musta tuntuu, että lohi alkaa olla leikkisämpi ja se kiinnittää huomiotaan ympäristöönsä enemmän mitä pidemmälle se sitä jokisysteemiä nousee ja mitä ahtaammaksi se paikka käy. Muuten olosuhteista voisi sanoa, että minä olen saanut pinturilla keskellä yötä rankkasateessa ja olen saanut kirkkaalla auringon paisteella keskellä päivää lohta. Vedenlämpötilasta voisi sanoa, että silloin kun lohi alkaa ylipäätään hyppii, eli yleensä kun se veden lämpö alkaa olemaan siinä 9 asteen kieppeillä, niin sitten se alkaa nousee pinturiin.
Viistävä vai viistämätön?
Viistämätön.
Kerro hieman tarkemmin minkälaisia tekniikoita käytät lohen pintaperhokalastuksessa?
Käytän pinnan katkaisu tekniikkaa aika usein. Se lähtee siitä, että jos tiedät, että jossain paikassa on kalaa tai näet niitä kaloja ja kalat ei reagoi, niin silloin käytetään pinnan katkaisu tekniikkaa. Eli taotaan sitä kalaa päähän niin monta kertaa sillä pintaperholla, että sillä vaan maltti pettää jossain vaiheessa. Tosin näitä tilanteita on aikamoisia eri tavalla. Eli mitä ahtaampi paikka sillä kalalla on, mitä pienempi peili sillä on, sitä hanakammin se ottaa siihen pinturiin. Sileillä niskoilla joutuu hieman enemmän takomaan sitä kalaa. Ja se on ihan semmoista että, jos tiedetään kalan paikka, niin sitä vaan huidotaan kaks metriä siinä ja sitten uusi heitto siihen. Sen pitää pudota kohtalaisen pehmeästi aina, että et voi vaan iskee sitä perhoa siihen veteen. Se on oleellista, eli alaheitto ja siihen niin. Sillä ei ole mitään väliä meneekö se puoli metriä sivuun siitä paikasta, tai jopa metrinkin sivuun. Se kala näkee sen ihan varmasti. Se on väsytystaktiikka, eli pinnan katkaisu taktiikka.
Perhon kokoa pidetään yleisesti tärkeimpänä kriteerinä perhoa valittaessa. Käytätkö paljon erikokoisia pintaperhoja lohta kalastaessa ja minkä kokoisia?
Kalastan enimmäkseen yhdellä mallilla, niin se pintaperhon koko on se suurin siitä koukkumallista löytyvä koko ja muistaakseni se on kuutonen. Toki olen sitä mieltä, että jos on iso uroslohi, niin se vaatii isomman perhon. Mutta sitten taas, kun en hirveästi sellaista kalasta. Kalastan sinne kahdeksaan kiloon asti olevaa kalaa pinturilla, kun yleensä kalastan vitosen vavallakin. Ei ole kauhean kivaa saada sellaista yli kympin kollia sinne siiman päähän.
Mikä vaikuttaa perhon koon vaihteluun?
En hirveästi vaihda perhon kokoa. Olen kokeillut tosi isoakin pinturia, mutta toi koko tuntuu toimivan tosi hyvin. Musta tuntuu, että sillä on jotain sidosta siihen, että mitä se on ollut se ruoka aikoinaan siellä joessa. Se ei saa olla pelottavan iso, se ei saa olla turhan pienikään. Tuo kuutonen tuntuu olevan sopivan kokoinen.
Onko värillä väliä?
Joo, on. Harmaa toimii parhaiten. heheheh
Suosikki lohipinturisi?
No se nyt on Potemkin ehdottomasti.
Minkälaisia välineitä suosit lohen pintaperhokalastuksessa?
Normaalisti, niin kuin tiedät, kalastan sillä vitosen vekottimella aika laajan skaalan läpitte. Ja maksimissaan käytän kasia lohen pintaperhokalastuksessa. Johtuu ehkä enemminkin siitä, että se väsytystaktiikka alkaa käydä työlääksi, jos käyttää raskaampia välineitä. Eli sellainen kahden metrin uitto, alaheitto, niin se vaatii köykäisiä välineitä että pystyt sitä tehokkaasti ja riittävän nopealla syklillä tekemään. Ja myös riittävän herkästi siinä mielessä, että kasin vehkeillä alkaa perhokin iskemään veteen jo kauheata vauhtia ja aiheuttaa sen, että se kala ei ole enää lainkaan kiinnostunut. Sen pitää olla pehmeästi putoava. Ja siitä tulee mieleen, että peruke ei saisi olla alle yhdeksää jalkaa mieluusti. Siitä on muutakin hyötyä, se peruke laskeutuu mutkille ja mahdollistaa sen perhon viistämätöntä uintia vähän pidempään. Ja toinen on sitten sivuvirrat sun muut, kun joudutaan peileissä kalastamaan, niin siinä kestää vähän aikaa perukkeen oieta. Se antaa hyvin pyörteisessä vedessä vähän pidemmän uittomatkan sille perholle. Ja perukkeen kärkenä en käytä paljon 0,28mm paksumpaa. Tietysti riippuu vähän siitä paikasta, että kuinka kivinen on ja kuinka teräviä kiviä siellä on. Muutenkin vitosen vavalla se kala pysyy kohtalaisen säyseenä. Vitonen riittää hyvin sinne kuuteen kiloon saakka, sitten se tuntuu kunnon sportilta. Yhdeksän jalkaa on sopiva, koska kympijalkanen alkaa tuntumaan työläältä ja siitä ylöspäin pitää heittää kahdella kädellä. Ja siihen väsytys taktiikkaan se on työläs. Väsytystaktiikkaan pitää suhtautua niin, että vedät sen sieltä kerran ylös ja alaheitto ja perho on paikalla. WF siima on hyvä. Ei tarvitse mitään ampumapäitä, jos ei tarvitse kauhean pitkälle heittää. WF siima on hyvä.
Jos joutuisit niin ikävään asemaan, että joutuisit valitsemaan lempilohijoellasi kummalla kalastat aina, olosuhteista riippumatta, niin kumpi pinta- vai uppoperho?
Lempilohijoella. Hmmm… Joella jonka tunnen tosi hyvin, niin kyllä mä kalastaisin… Pintaperholla. Joo, jos yksi perho pitäisi valita, niin kyllä mä kalastaisin pintaperholla.
Janne Nyblom Kummalla kalastat enemmän lohta, uppo- vai pintaperhoilla?
Taitaa mennä pinturin puolelle. Lähes 50/50. Heitän lähinnä surffilaudan tyyppisillä perhoilla tai bomberilla. Ehkä karvan verran enemmän pintureilla.
Minkälaisissa olosuhteissa pintaperhot ovat mielestäsi tehokkaampia, kuin uppoperhot?
Oli päivä tai yö niin kyllä heinäkuun puolesta välistä eteenpäin. Ja mielellään niin, että veden korkeus ei ole mikään järjetön, veden lämpötilan pyöriessä siellä 11 - 12 asteen nurkilla ja siitä ylöspäin, niin mielestäni on wörkiny hieman paremmin silloin, eikä se nyt mikään uutinen tietysti olekaan. Aurinkoisellakin kelillä olen saanut pirskatin hyvin nimenomaan pintureilla tai viistävillä ylipäätään. Jos vedenlämpötila on ollut sellaista 6 - 7 astetta, niin saattaa sieltä saada jonkun nousee, mutta kyllä se selvästi parempaa on kun se on lämpimämpää. Kun vedenlämpötila on ollut 14 - 15 astetta niin olen saanut tosi isotkin kalat nousemaan, en tiedä sitten onko ollut sattumaa. Veden syvyys on ollut 1,5-2m ja puhutaan hitaammasta virrasta, niin kuin loppuliut, niskat tai suvannon selkeät montut jossa on jonkinmoinen virtaus. Täysin kuolleessa virrassa ei ole minun mielestä niin hyvin toiminut. Kovin kuohuvissa kohdissa en ole myöskään saanut niin hyvin toimimaan. Rikkonainen virta tai peilimäinen virta on ok.
Viistävä vai viistämätön?
Vaikea, niin tapauskohtainen. Aina tilanteen mukaan. Usein saan lohen ärsyyntymään viistävään, mutta tämän jälkeen ottamaan viistämättömään. Kaikkein tehokkain on yhdistää viistävä viistämättömään. Mieluummin kuitenkin viistämättömänä. Mutta esimerkiksi aggressiivinen uros lohi lähes vaatii viistävää ja usein olen sellaisen saanut ottamaan niin että se suuttuu ja hyökkää perhoon ylhäältä alavirran suuntaan, kun olen viistänyt perhoa päin lohen pläsiä
Kerro hieman tarkemmin minkälaisia tekniikoita käytät lohen pintaperhokalastuksessa?
Aloitan aina viistämättömänä ja usein lohi näin ottaa. Usein taas heitän niin, että teen pientä ”mikroviistätystä” ja jätän paikalleen. Lohi useimmiten ottaa kun perho on jäänyt vapaasti kellumaan viistätyksen jälkeen. Jos vaatii enemmän ärsykettä, niin saatan viistättää pätkissä. Viistätän ja jätän paikalleen ja tämä useamman kerran uitossa. Eli haravoin aluetta. Jos tulee uutta kalaa ja alkaa olla säpinää, niin silloin usein on toiminut sillain, että viistättää viistosti alavirtaan päin lohen lättyä. Ei kumminkaan, kuin taimenelle, että vesi lentää, vaan hieman virtaa nopeammin, niin että pintaan jää selvä vana. Joskus on jopa tällä tekniikalla käynyt, että käy kolme eri lohta saman uiton aikana ja viimeinen jää kiinni. Tällä uitolla juuri noussut lohi saattaa ottaa sukeltaen tai lähes hypäten ylävirrasta suoraan syöksyyn koskeen alaspäin. Joskus taas toimii sellainen, että ensiksi kun on takonut jollain perholla jotain paikkaa, pitää pienen tauon, vaihtaa pienempään vastaavaan ja heittää juuri kalan kohdalle ja tekee pienen väräyksen. Sillä olen saanut muutamia vaikeita kaloja nousemaan. Vaihtoehtoja on monia.
Perhon kokoa pidetään yleisesti tärkeimpänä kriteerinä perhoa valittaessa. Käytätkö paljon erikokoisia pintaperhoja lohta kalastaessa ja minkä kokoisia?
Minulla on oikeastaan kahta pääkokoa. Se on se minun kakkosen surffilauta, olisiko se nyt noin kuusi senttiä. Toinen on suunnilleen puolta pienempi, noin kolme senttinen. Bombereissa on noin neljä senttinen ja toinen noin kaksi ja puoli senttinen. En minä mitään hirveitä variaatioita niistä pidä.
Mikä vaikuttaa perhon koon vaihteluun?
Sanotaan, että usein hieman korkeammalla vedellä käytän hieman suurempaa kokoa. Mitä alemmas vesi menee niin valitsen jo aloitukseen sen pienemmän. Jos vesi korkealla tai normaali, niin lähes aina aloitan isommalla. Ja varsinkin mitä sameampi vesi on niin sitä isompi. Mutta jos isommalla ei mitään tapahdu, niin hyvin nopeasti vaihdan siihen puolta pienempään ja käyn sillä sama paikat läpi. Tärkeintä tässä on antaa paikan rauhoittua välillä. Käytänkin viistävää pinturia usein siihen, että saan lohen ärsytettyä, niin että se käy lataamassa pintaan aivan perhon alla tai vieressä. Tämän jälkeen pidän tauon ja vaihdan esimerkiksi Heavy mieheen, mustaan puppeliin tai mustaan tuubiin. Mm. viime kauden isoin lohi tuli sillä konstilla.
Onko värillä väliä?
Olen käyttänyt hyvin vaalean sävyisiä lähes aina. Ja näppituntuma on, että harmaan tai vaalean sävyinen bomberi tai vastaavasti valkoinen tai helmiäisfläsä surffilauta on toiminut paremmin kuin muut värit. Tosin muiden värien kalastustuntimäärä on olematon verrattuna noihin vaaleansävyisiin. Mutta olen kyllä tehnyt empiirisiä testejä niin, että olen kokeillut muilla väreillä aluksi, jopa ambulanssi Rapalan oranssilla, ja sitten vaihtanut noihin perusväreihin, jotka on taas toiminut. Bombereissakin olen pärjännyt ihan normaalilla harmaalla rungolla ja häkilällä sekä valkoisella pyrstöllä ja siivellä varustetulla versiolla. En ole tarvinnut mitään sen kummempaa. Jopa yöllä on mielestäni nuo vaaleat toiminut paremmin kuin mustat.
Suosikki lohipinturisi?
No surffi tietysti. Ylläri.
Minkälaisia välineitä suosit lohen pintaperhokalastuksessa?
Käytän todella pitkiä perukkeita, jos nyt siitä lähetään liikenteeseen. Kyllä se ainakin sellainen neljä metriä on se peruke. En halua hakata paikkoja rikki, joten se saattaa helposti olla jopa viisi metriä. Eipähän ainakaan se perhosiima hakkaa siihen jatkuvalla syötöllä. Minulla on sellainen fiilis, että kun kaverit on heittänyt sellaisella parin metrin perukkeella, niin saattaa sillä sen yhden lohen saada. Mutta jos haluaa samasta paikasta enemmän, sen kolme neljäkin lohta niin pitkä peruke on ollut parempi. Ja se saa olla aika vahva. Saa olla 0.40mm, vähintään 0.35mm. Vapana olen käyttänyt sellaista kymppijalkaista, seiskaa tai kasia. Scotilla olen kalastanut paljon, mutta kyllä roimin Loopinkin kymppijalkaisilla. Rullana saa olla laajakehäinen ja pohjia saa olla miehekkäästi. Siimoina olen käyttänyt Wulffin Triangle Taper tyyppistä tai Loopin WF tyyppisiä siimoja. Saatan ottaa kärjestä puoli metriä pois, jos tuntuu että on vähän tunnottomampi. Minulla on nyt ollut Loopin siimat, Distance ja viime kesänä tuo Stillwater ja olen ollut todella tyytyväinen. Edellisvuosina kalastin myös paljon GPX:llä ja olin myös tyytyväinen. Nuo on ollut oikeastaan ainoat, jotka on kestänyt.
Jos joutuisit niin ikävään asemaan, että joutuisit valitsemaan lempilohijoellasi kummalla kalastat aina, olosuhteista riippumatta, niin kumpi pinta- vai uppoperho?
Mielenkiinnon vuoksi aina pinturi. Mutta se johtuu siitä, että ajoitukseni lohen kalastukselle ei ole kevät kalastus. Mutta jos puhutaan tehokkuudesta, niin olen saanut 70 % lohista pinturilla, eli kyllä se silti on pinturi. Olosuhteet määräävät aivan kuten taimenen kalastuksessa. Tärkein sääntö lohihommissa on ollut, että kaikki monotonisuus pois.
Heikki Anttonen
Kummalla kalastat enemmän lohta, uppo- vai pintaperhoilla?
No pintaperhoilla tietysti.
Minkälaisissa olosuhteissa pintaperhot ovat mielestäsi tehokkaampia, kuin uppoperhot?
No silloin, kun on lämmin, aurinkoinen, hyvin tyyni keli. Se on se paras mahdollinen.
Viistävä vai viistämätön? Viistämätön.
Kerro hieman tarkemmin minkälaisia tekniikoita käytät lohen pintaperhokalastuksessa? Pyrin kalastamaan tiettyä kalaa tai tiettyä aluetta, jossa tiedän kalan olevan. Lyhyillä uitoilla yritän saada ajolinjan sillain, että se tulee siihen kalan näköpiirin suoraan kohdalta. Ja heitän kalan näkökentän siihen yläreunaan. Eli perho putoisi kalan näkökentän yläreunaan, se olisi se tarkoitus. Kyllä kalastan joskus viistävälläkin perholla. Joskus on vähän pakko. Mutta pääsääntöisesti kalastan viistämättömällä.
Perhon kokoa pidetään yleisesti tärkeimpänä kriteerinä perhoa valittaessa. Käytätkö paljon erikokoisia pintaperhoja lohta kalastaessa ja minkä kokoisia?
No kyllä minä käytän erikokoisiakin, mutta normaali koko mitä eniten käytän, on numero kuusi. Ja koukku merkistä riippuen, ne ovat hieman erikokoisia, mutta ei kovin suuria kuitenkaan.
Mikä vaikuttaa perhon koon vaihteluun?
No se vaikuttaa minkä kokoisia kaloja on ja minkälainen keli on. Sitten vielä siihen vaikuttaa tietysti se, että jos ei ole joku koko kelvannut, niin sitten vaihdetaan kokoa tietysti isompaan ja pienempään. Niin että se koko ero selvästi erottuu siitä edellisestä.
Onko värillä väliä?
Kyllä sillä joskus on, mutta pääsääntöisesti tietysti se millä kalastaa niin sillähän niitä kaloja saa. Kyllä mää valkkaan sitä väriäkin, olosuhteitten mukaan.
Suosikki lohipinturisi?
No kyllä minun suosikkini on Pompero tietysti, kun olen itse sen kehitellyt.
Minkälaisia välineitä suosit lohen pintaperhokalastuksessa?
No joo välineethän minulla on yleensä sillain että luokka on seiskasta ysiin ja pituudet kymmenestä jalasta, yhteentoista ja puoleen jalkaan. Ne ovat ne normaalit. Kyllä minä kaksikätiselläkin heittelen pinturia joskus kun on oikean pahat kelit, mutta pääsääntöisesti ykskätisellä tai niin sanotulla puolitoistakätisellä. Ja tuota siimoina on Lee Wulffin Triangle Tapereita. Sitten on Loopin siimoja. Custom2 täysimittaisina, elikkä 14 metrisinä. Ja viime kesänä tein
Jos joutuisit niin ikävään asemaan, että joutuisit valitsemaan lempilohijoellasi kummalla kalastat aina, olosuhteista riippumatta, niin kumpi pinta- vai uppoperho?
Pintaperho! Näin olen tehnyt tähänkin asti. Yleensä 95 % kalastan pintaperholla.
|
